Tulosta sivuKritiikit

26.10.2016 20.50

Aika ja Taide - Niki de Saint Phalle

-6On aikaamme kuvaavaa, kuinka vähän kiinnitämme huomiota kokonaisnäkemykseen ja sellaisiin asioihin kuten aikakauden tapahtumiin ja taideteosten vuorovaikutukseen.

 

-6
Niki de Saint Phalle, Daddy, 1973, video 75 min. Tuotanto Peter Whitehead ja Niki de Saint Phalle. Niki Charitable Art Foundation, Santee.

Niki de Saint Phalle

Aika ja Taide

 

Niki de Saint Phalle

Helsingin taidehalli

20.8.–20.11.2016

 

 Mätää taidetta ja surkeaa abstraktiota vastaan, valheellista runoilua

vastaan. Alas konkreettinen touhuilu, alas veltto tunteilu. Kauniin ja

absoluuttisen todellisuuden puolesta. Alas haisevat kulttuuritekeleet

Pois ”avantgarde” ja sen valevastustajat.

OLKAA TÄSSÄ JA NYT, JOTTA OLETTE OLEMASSA.

Düsseldorf 5.2.1959, Jean Tinguely

 

Sitaatti on taiteilijaryhmän Uusi Realismi (1960) manifestista, jonka kirjoitti taiteilija Jean Tinguely, yksi ryhmän jäsenistä ja Niki de Saint Phallen (1930-2002) aviomies ja elämänkumppani. Niki de Saint Phalle oli ryhmän ainoa naisjäsen.


-1
Niki de Saint Phalle, Omakuva, noin. 1958–1959.


On aikaamme kuvaavaa, kuinka vähän kiinnitämme huomiota kokonaisnäkemykseen ja sellaisiin asioihin kuten aikakauden tapahtumiin ja taideteosten vuorovaikutukseen. Jos hetkeksi unohtaisimme pelkän kokemuksellisuuden pinnallisen vaatimuksen ja keskittyisimme ”näkemään”, näkisimme aikakauden tarinan taideteoksissa ja niiden vuorovaikutuksellisissa suhteissa. Niki de Saint Phallen elämä ja taide ovat mielestäni sellainen kokonaisuus, joka on ankkuroitunut oman aikaansa, vaikka se samalla on taiteellinen ja poliittinen kannanotto, jonka ajankohtaisuus ei ole menettänyt voimaansa.


Aikaan ankkuroitumista voidaan etsiä Niki de Saint Phallen tavasta ajatella omaa elämäntehtäväänsä ja kysymyksistä joita hän itselleen asetti. Hän ei kokenut paineita puuttuvasta akateemisesta taidekoulutuksesta, päinvastoin, hän määritteli itse oman tehtävänsä maailmassa, joka oli miesten maailma. Niki de Saint Phalle halusi olla sankaritar, tähti ja femme fatale, joka kiinnostui taiteesta, ensin baletista ja näyttelemisestä, sitten muodin maailmasta. Hän oli äidin puolelta vanhaa ranskalaista aristokraattisukua. 1960 ja 1970-luvuilla sellaisella oli ihmisen sosiaaliselle asemalle suuri merkitys. Se oli mm. vaikea taakka liittyen kasvatukseen ja käyttäytymiseen, vanhoillisiin ja aikansa eläneisiin normeihin.


-2
Niki de Saint Phalle, Tikkamuotokuva, 1961.


Niki de Saint Phalle kapinoi koko ”kulissijärjestelmää” vastaan ja valitsi taistelunsa keinoksi taiteen. Lähtökohtana traumaattisetkin kokemukset naisen asemasta omassa yhteiskuntaluokassaan, hän rakensi kuvan naisesta, joka oli sekä nykyihminen että matriarkaalinen myyttinen hahmo, elämän luoja, joka on suorassa yhteydessä elämän luovaan energiaan. Hänen naisen kuvansa muodostuu vastavoimista, jotka vain nainen voi hallita ja muuttaa tasapainoiseksi kokonaisuudeksi, inhimillisen elämän lähteeksi. Niki de Saint Phalle´n nainen oli spontaani, provosoiva, jatkuvan muutoksen symboli, kaukana nykyfeministisestä ajattelusta.


Niki de Saint Phalle´n nousu kuuluisuuteen tapahtui todella nopeasti, juuri niin kuin hän itse toivoi, mutta se vaati myös täydellisen omistautumisen työlle. Hän jätti perheensä ja omisti elämänsä tarkoitukselle, jonka hän itse määritteli naisen emansipaatioksi ja siihen liittyväksi naisellisuuden myytin luomiseksi. Hän muutti Jean Tinguely´n luo ja työskenteli väsymättömällä intensiteetillä. Hän käytti kokeellisia työtapoja, joiden tuloksena piti syntyä vähintään yllätyksiä, provokaatiota ja samalla elämän leikillisyyden läsnäoloa. Mutta tämä kaikki ei ollut itsetarkoituksellista, vaan taiteen tekemisestä tuli jatkuva prosessi, joka oli itseasiassa hyvin käsitteellinen tavoitteeltaan. Uuden Realismin tavoitteena oli ”taide todellisen elämän heijastuksena.”


Ampuminen oli provokatiivinen työmenetelmä, jossa ammuttiin mm. ”Isä Jumala” ja TAIDE (Venus de Milo, 1962). Tavoitteena oli osoittaa mieltä porvarillisia elämän ja taiteen arvoja vastaan, olla niille kontrasti ja vastavoima.


Petr Rehor


(Lue lisää Niki de Saint Phallesta Taide-lehdestä 5/16)

 


Palaa otsikoihin | 1 Kommentti | Kommentoi


Nimimerkki
Otsikko
Kommentti *
Älä täytä
Tähdellä (*) merkityt kentät ovat pakollisia
8.1.2017 19.35
Otsa
Yleissivistys ja taiteen katsominen
Juuri näin. Erityisesti näin naistaiteijoiden kohdalla. Kaipaan muutenkin taidepuheeseen yhteiskunnallista luentaa. Niki de Saint Phallen merkitys nykytaiteelle ja taiteentekemisen tavoille on huomattava, mutta se on jäänyt kohtuuttomasti miespuolisten sankaritailijoiden suitsuttaminen varjoon, kuten niin monen muunkin naistaiteilijan työ ja vaikutus. Ikoniksi asti päässyttä naistaiteilijaa leimaa hulluus, trauma, hysteria tai hauraus siinä missä urokset ovat määrätietoisia uudistajia, tulivuorimaisia voimahahmoja, viileän älykkäitä yli-ihmisiä tai lähes pyhiä olentoja.

Niki de Saint Phallen taiteen katsominen edellyttää joko yleisivistystä tai malttia lukea kertovia tekstejä. Taiteen kommentin tai vaativan julistuksen typistäminen ajastaan irti olevaksi katsojan kokemukseksi on vasta astumista sille polulle, jota kulkeva voi halutessan ottaa selvää, kysyä, ajatella ja muodostaa mielessään yhteyksiä ja tämän kautta kokea taiteen syvällisesti.


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä