Tulosta sivuUskonpuhdistuksen taide

-3
Martti Luther uskonpuhdistajien piirissä, 1625/1650 © Deutsches Historisches Museum

Uskonpuhdistuksen taide

Opetusta, toiveajattelua ja propagandaa

 

Kaikki alkoi Lutherista, mutta mitä siitä seurasi? Miten reformaatio eli uskonpuhdistus levisi, miten vaikutti ja miten eri kulttuuripiirit ottivat sen vastaan. Tätä selvitetään nyt ensimmäistä kertaa Berliinin Deutsches Historisches Museumin Gropius-Baun järjestämässä näyttelyssä, joka avattiin ensimmäisenä kolmesta Saksan kansallisista reformaation vuosijuhlan näyttelyistä. Luthereffekt esittää reformaation 500 vuotta ja noin 500 objektia, joukossa maalauksia, kuparipiirroksia, litografioita ja lentolehtisiä.


Kuvat opettavat ja ohjaavat, harjoittavat propagandaa ja kertovat muutoksista myös muuttumalla kuvatyyppeinä itsekin tai katoamalla lähes kokonaan.


Protestanttiseen  kirkkoon kuuluu nykyään noin 800 miljoonaa ihmistä, joista vain murto-osa on Euroopassa. Reformaation leviämistä valotetaan Ruotsin valtakunnan, Pohjois-Amerikan, Tansanian ja Etelä-Korean avulla.


Näyttelyn punaisena lankana on uskonpuhdistuksen kahtiajakoisuus; sen saavutukset ja sen tuomat konfliktit ja hävitykset. Olisiko valistusta ilman reformaatiota, vai johtiko se harhaan, kuten jo Lutherin aikalainen tähtitieteilijä Johannes Kepler kysyi. Tai kuten nykypäivän amerikkalainen reformaatiohistorioitsija Brad Gregory väittää modernin maailman kerskakulutuksen ja kapitalismin olevan reformaation tahatonta seurausta. Ei sovi myöskään unohtaa Lutherin antisemitismiä. Kun hän ei onnistunut käännyttämään juutalaisia kristinuskoon, hän julkaisi näyttelyssä esillä olevan herjauskirjan Jüden und ihre Lügen (Juutalaiset ja heidän valheensa). Myöhemmin Lutherin antisemitismi palveli natsi-Saksan propagandaa. Tästä kertoo Gropius-Baun vieressä olevassa Topographie des Terrors -museossa oleva näyttely Überall Luthers Worte.


-4
Nämä ovat lappalaisten tapoja, 1668 © Staatliche Schlösser, Burgen und Gärten Sachsen, gemeinnützige GmbH, Burg Kriebstein / PUNCTUM / Bertram Kober

 

Taideteoksilla tehtävä

Uskonpuhdistuksen alkupuolella taideteokset olivat usein ”oppikirjoja”. Tuomalla esiin luterilaiseen kirkonmenoon kuuluvia toimia, ne auttoivat orientoitumaan, näyttivät missä protestanttien paikka on.     


Protestanttisen taidesuuntauksen edustajaksi nousi kuitenkin isä ja poika Lucas Cranachin työpajassa kehitetty tyyli, joka välitti reformaation sanomaa paremmin kuin teksti. Tarkoituksena oli antaa tapahtumille ja toimijoille kasvot. Ja jotta ihmiset pystyisivät ne helpommin tunnistamaan, piirteitä pelkistettiin

Varmaan tunnetuin teos on Lucas Cranach vanhemman vuonna 1529 maalaama Lutherin ja hänen vaimonsa Katharina von Boran kaksoismuotokuva, jonka tehtävänä on painottaa avioliiton ja perheen tärkeää asemaa. Teoksessa ovat mies ja vaimo.


Taulujen avulla yritettiin myös ylläpitää kuvaa keskinäisestä harmoniasta. Erittäin suosittu oli taulu Luther im Kreise von Reformatoren keskellä Luther vieressään Philipp Melanchthon ja Jean Calvin ja muita osaksi tuolloin jo edesmenneitä uskonpuhdistajia sulassa sovussa.  Maalauksen alareunassa seisovat pienikokoisina vähäpätöiseksi tehdyt katolisen kirkon edustajat ja yrittävät puhaltaa sammuksiin pöydällä palavaa pyhän valon kynttilää. Mutta se kertoo pikemminkin toiveesta kuin realiteetista. Taulua maalatessa reformaattorit eivät kiistelleet vain katolisen kirkon kanssa, vaan myös keskenään.


Maalaukset olivat myös historiallisia kuvakirjoja, joiden avulla dramatisoitiin kansakuntien kokemia vääryksiä.  Tuntemattoman taiteilijan vuonna 1622 maalaama julistemainen teos kertoo Alankomaiden kohtalosta sen yrittäessä irrottautua Espanjan ja katolisen kirkon ylivallasta 1500-luvun puolessavälissä.

Vertauskuvallisessa teoksessa Alankomaiden seitsemäätoista maakuntaa edustaa 17 miestä kaulassaan vangin kahleet, joita Alban herttua pitää kädessään. Hänen ympärillään seisoo katolisen kirkon ja esivallan edustajia käsi suun edessä, eli he vaikenevat. Teoksen takaosassa reformatorisen opposition kapinallisia aatelisia teloitetaan entisen käskynhaltijan Margarethe von Parman kalastaessa verkolla uhreista valuvasta verestä näiden omaisuutta.


(Lue enemmän Taide-lehdestä 4/17)

 

Luthereffekt, Martin Gropius-Bau, Berliini, 5.11.2017 asti,

Wittenberg, Luther, 95 Schätze – 95 Menschen, 5.11.2017 asti

Eisenach, Luther und die Deutschen, 5.11.2017 asti

Überall Luthers Worte, Topographie des Terrors, 5.11.2017 asti

 

 Leena Becker

 

 


Poutapilvi web design - P4 - julkaisujärjestelmä