Lokikirja 2/23: Saako taidetta hävittää?

Luomme katseen taiteen ostamiseen sekä taiteen mahdolliseen hävittämiseen. Kenelle päätökset teosten poistamisesta kuuluvat? Voiko veistosta jatkokäyttää huonekaluna? Entä mihin kotona mahtuisi vielä yksi taulu?

Taidetta tekee mieli tuoda kotiin aina vähän lisää. Kulttuuritoimitus.fi vieraili helmikuussa Galleristi Ari Kupsuksen Tampereen-kodissa, jossa taidetta on kaikkialla. Haastattelun otsikko kertoo, että ”jopa kylpyhuoneessa on taulu”.

Vähemmänkin taidetta omistavalta (jutussa kerrotaan, että Kupsuksen modernin taiteen kokoelmassa on noin 500 teosta) saattaa loppua tila kesken. Itse olen asetellut teoksia esimerkiksi kirjahyllyihin ja vessan seinälle. Kodin rajat tulevat vastaan jo nyt, joten mitä ihmettä teen sille taiteelle, jota haluan tulevaisuudessa hankkia? Teoksia hankitaan useimmiten suurella rakkaudella, eikä niistä luopuminen ole kevyt päätös. Olen tähän mennessä poistanut kotoani vain pari teosta, ja niille on löytynyt uusi, arvostava koti, joten en ole joutunut miettimään, millaisen ongelman edessä joku toinen saattaa olla.

Ylen Kulttuuricocktail Live kysyi maaliskuun alussa, mitä tehdä taiteelle, josta tulee ongelmajätettä. Jos kukaan ei halua teosta, miten päätös sen hävittämisestä tehdään? Ohjelmassa taiteilija Laila Pullisen perijä, museonjohtaja Jean Ramsay kertoi, millaisia kuluja peritty taide on hänen elämäänsä tuonut: kiinteistöveroja, huoltokustannuksia ja vartiointiin kuluvaa rahaa. Tavallisen tallaajan ei tällaisista tarvitse taidekokoelmansa kanssa huolehtia.

Kimmo Schroderus:


Raisa Jäntti, tamperelainen taidekriitikko ja runoilija
↖︎ Taide 2/23