Lokikirja 3/23: Tekoäly vai hitaus

Tekoäly tunkeutuu kaikkialle, joten puhukaamme mekin siitä. Lisäksi ollaan ytimessä, eli taiteen tekemisen merkityksessä.

Tekoälykeskustelua ei tällä hetkellä pääse pakoon missään. Tekoäly on muuttanut maailmaamme jo sen verran, että kaikessa on otettava siihen kantaa, oli kyse sitten kulttuurista, koulutuksesta tai journalismista. Aina se tunkeutuu mukaan.

Tekoälystä ja taiteesta on viime aikoina kirjoitettu paljon. Nopeasti on kehitetty keinoja myös estää oman taiteen päätyminen tekoälyn materiaaliksi. Esimerkiksi Glaze-niminen työkalu muuttaa taideteoksen tyyliä kuvissa siten, että ihmissilmä ei muutosta huomaa, mutta tekoäly matkii kuvia väärin, eikä opi taiteilijan omaa tekemisen tapaa. Glazea ovat kehittäneet Chicagon yliopisto ja taiteilijat, erityisesti Karla Ortiz.

Olen toivonut samankaltaista työkalua myös kuvien vastaanottamiseen. Haluaisin, että jokainen verkossa vastaan tuleva tekoälyllä rakennettu kuva saisi automaattisen merkinnän, josta katsoja tietää, mitä on katsomassa. Tiedän, että elämme välivaihetta, eikä asia välttämättä enää hetken kuluttua ole tärkeä, mutta nyt tuntuisi hyvältä kerätä omaa katsojan pääomaa ymmärtämällä, mikä tekniikka näyttää miltäkin.

Pekka Hannula:


Raisa Jäntti, tamperelainen taidekriitikko ja runoilija
↖︎ Taide 3/23