Jättäessäni turvallisen työn pintakäsittelijänä Helsingissä, en tiennyt ollenkaan, mihin olin ryhtymässä. Tiesin vain, että haluan ilmaista ja kehittää omaa luovaa puoltani, joka oli koko aikuisikäni kokenut jäävänsä arkielämän jalkoihin. Se puoli minussa on kuitenkin ollut lapsesta saakka niin voimakas, etten mitenkään voinut enää työntää sitä syrjään. Luovuuden kaipuu oli saanut minut uppoutumaan klassiseen musiikkiin ja taiteilijoiden elämänkertoihin jo menneellä työajallani. Olin pääni sisällä aina jossakin muualla.
