GRYTA, Saarijärven museo, 1.2.-23.4.2023
Laatikollinen kaatuneista sotilaista jäljelle jääneitä nappeja, lattian alla asunut juutalaisperhe, luokkakokoukseen saapumattomien juutalaisten luokkatoverien nimet pikitaululla, poterossa rukoileva Hitler, poltettuja ovia ja onttoja putkia tuhoa kylväneen sotasankarin muistomerkin äärellä, lyijytetty ovi rehabilisointia edeltävästä pelosta kertovine runoineen ja uuden sodan varalta säilötty sokeri- ja suolasäkki. Koko tuotantonsa ajan sotaa kuvanneen Radoslaw Grytan (s. 1955) teokset nousevat yllättävän ajankohtaisiksi helmikuun alussa Saarijärven museon avatussa näyttelyssä GRYTA.
Tapperien taideseuran 30-vuotisjuhlavuoden avaavan näyttelyn julisteessa taiteilija seisoo Kanto-teoksensa takana ikään kuin osoittaen, että hän allekirjoittaa teostensa sanoman. Siksi Hannu Castrénin taiteilijan kanssa kuratoimassa näyttelyssä teoksilla ei ole syntymävuotta. Samoihin teemoihin – lapsuuteensa ja poliittisiin tapahtumiin – usein palaavalle ja teoksiaan näyttelystä toiseen muokkaavalle taiteilijalle on yhdentekevää, milloin teokset ovat syntyneet. Hän haluaisi nähdä taiteensa jatkumon ihailemaltaan keskiajalta nykypäivään.
GRYTA ei ole perinteisen retrospektiivinen, koska teoksia ei ole lainattu muista museoista, vaan kaikki teokset ovat peräisin taiteilijan omista varastoista hänen Hausjärven kodistaan. Tietynlainen retrospektiivisyys näyttelyssä kuitenkin toteutuu, sillä teoksia on peräti viideltä eri vuosikymmeneltä ja ne kattavat taiteilijan tuotannon koko skaalan.
Gryta tunnetaan monipuolisena materiaalien käyttäjänä. Kuvanveistäjälle ominaisten puun ja lyijyn lisäksi taiteilija on käyttänyt materiaaleinaan kaikkea mahdollista poltetuista omenoista lasikuituun ja pikeen asti. Veistosten lisäksi näyttelyssä on esillä myös taiteilijan hiilipiirroksia ja puuveistoksella reunustettu öljyvärimaalaus Omakuva, josta hän on repinyt kasvojen kohdan pois.
Näyttelyn avaa rautaan valettu reliefi Katselen pikkupoikana ikkunasta ulos. Teoksellaan taiteilija viittaa lapsuuteensa, jolloin hän katseli vastapäisessä talossa työskennelleisiin suutareihin.
Tapahtuma oli alkusyy sille, että Grytasta tuli kuvanveistäjä.
Lahjasetti runoilijalle, valurauta, lyijy. Kuva: Saarijärven museo, Janne Timperi.