Nuoressa vara parempi

Taide-lehti
Etualalla Viivi Saikkosen teos love is hard, 2022, installaatio. Taka-alalla: Johanna Saikkonen, Maisema, 2021, öljy kankaalle. Näyttelyssä Generation 2023, Amos Rex. Kuva: Aleksi Poutanen / Amos Rex
Helsingin taidetarjonta täyttyy tänä keväänä nuorten tekemästä taiteesta, kun maaliskuussa Amos Rexiin auenneen Generation 23 -näyttelyn lisäksi Taidehalliin aukeaa huhtikuussa Nuoret 2023 -ryhmänäyttely. Mitä nämä nuorten näyttelyt oikein ovat ja miksi sinunkin tulisi olla kiinnostunut niistä?

Uran alkuvaihe voi olla monille taiteilijoille haastavin, erityisesti heille, jotka eivät saa koulunsa kautta näkyvyyttä ja näyttelyitä. Nuorten näyttelyiden pyrkimys onkin edistää nuorten taiteilijoiden pääsemistä taidekentälle ja saada heidän äänensä kuuluviin.  Näyttelyiden taustalla on myös yleinen mielenkiinto uusia näkökulmia kohtaan. Nostamalla esiin nuorten tekijöiden taidetta, voidaan nähdä, mitä on tulevan sukupolven taide. Nykytaiteessa painotus on uudessa ja ennennäkemättömässä: Jotta nykytaide pysyy nykytaiteena, tulee sen aina olla ajankohtaista, uutta ja tuoretta ja sitä meille tarjoavat nuoret tekijät.

Pääseminen nuorten näyttelyyn saattaa antaa nuorelle erittäin paljon mahdollisuuksia ja itsevarmuutta. Yksi Nuoret 2023 valituista taiteilijoista on ryijytaiteilija Anna-Karoliina Vainio, joka kuului myös Generation 2020-näyttelyyn. Vainio on sittemmin ollut mukana muun muassa HAMin juuri päättyneessä Pehmo-näyttelyssä ja tämän vuoden Generation-näyttelyn juryn jäsenistössä. Vainion mukaan nuorten näyttelyihin pääsemisellä on suuri merkitys: “Sain itse vasta valmistuneena kuvataiteilijana valtavan paljon itsevarmuutta siitä, että teokseni on museon seinällä, niin kuin olin aina haaveillut. Ja siitä vielä pidettiin! Se oli todella suuri apu, niin näkyvyyden, kuin itseluottamuksenkin kannalta.”

Nuoret-näyttelyyn on valittu 35 taiteilijaa tai taiteilijaryhmää, jotka ovat iältään 18-35 vuotiaita. Osa valituista taiteilijoista on jo päässyt urallaan alkuun, saattanut jo saada näyttelyitä ja tehdä nimeä itselleen. Tänä vuonna ensimmäistä kertaa 11 valituista taiteilijoista on päässyt teos tuotannon ajaksi työsuhteeseen Suomen Taiteilijaseuralle, josta heille on myös maksettu kuukausipalkkaa. Tällä on haluttu vaikuttaa viime aikoina paljonkin keskusteltuun taiteilijoiden heikkoihin palkkioihin. Vainio on yksi työsuhteeseen valituista taiteilijoista: “Se on ollut upea, ja valitettavasti ainutlaatuinen kokemus tähänastisella uralla. Se, että voi keskittyä työskentelyyn ilman, että tarvitsee miettiä tuloja jatkuvasti, on rauhoittavaa.”

Sen lisäksi, että nuorten näyttelyt ovat olleet erittäin suosittuja hakijoiden keskuudessa, ovat näyttelyt herättäneet myös paljon mielenkiintoa yleisön keskuudessa. Näyttelyt antavat osviittaa siitä, mihin suuntaan taidekentällä ollaan menossa. Nuorten näyttelyistä ovat historian saatossa ponnistaneet isot nimet kuten Tove Jansson, Eila Hiltunen ja Juhana Blomstedt. Ensimmäisen kerran näyttely järjestettiin jo vuonna 1939, joka tekee siitä yhden Suomen vanhimmista edelleen järjestettävistä näyttelyistä. Sillä on vakiintunut asema Suomen taidekentällä. Näyttelyt olivat vuosituhannen vaihteessa viiden vuoden tauolla, sillä niiden ei katsottu kuvastavan enää nuorten taiteen todellista tilaa. Näyttely kuitenkin palautettiin jo vuonna 2001, jolloin näyttely myös siirtyi jokavuotisesta perinteestä kolmen vuoden välein toteutettavaksi. Samassa murroksessa näyttely myös siirtyi Suomen Taideyhdistykseltä Suomen Taiteilijaseuran tuottamaksi.

Suuren kysynnän vuoksi, nuorten näyttelyitä järjestetään nykyään enenevissä määrin. Vuodesta 2017 asti järjestetyssä Generation-näyttelyssä ikäraja on Nuorten näyttelyä hieman alhaisempi, 15-23 ja taiteilijat ovat urallaan tyypillisesti vielä varhaisemmassa vaiheessa. Myös Generation-näyttely on noussut nopeassa ajassa erittäin suosituksi. Museonjohtaja Kai Kartion mukaan kyseessä on museon tärkein näyttely. Valitsijaraadissa mukana ollut Vainio kertoo, että näyttelyyn hakijoita oli satoja ja teosehdotuksia yli tuhat: “Niiden läpikäyminen oli raskas, mutta hieno kokemus. Uskon, että lopputuloksesta tulee upea.” Tarjolla on monipuolinen kattaus niin tekstiili-, ääni- kuin performanssitaidetta, sekä animaatioita, veistoksia ja valokuvia, liki 60 teoksen voimin.

Kolmen vuoden välein järjestettävä näyttely käsittelee tänä vuonna monia nuoriin liittyviä yhteiskunnallisia teemoja, kuten sukupuoli-identiteetteihin liittyviä normeja, ihmisen ja luonnon välistä suhdetta, pandemiaa ja mielenterveyttä. Ensimmäinen Generation 17 -näyttely toimi viimeisenä näyttelynä Amos Andersonin museossa Yrjönkadulla, ennen kuin Amos Rex avattiin vuotta myöhemmin Lasipalatsiin. Ryhmänäyttely sai näkyvyyttä myös Helsingin ulkopuolella, kun Generation 17 esitettiin Jyväskylän Taidemuseossa keväällä 2018. Samaan aikaa Jyväskylän taidemuseossa nähtiin myös paikallisten lukiolaisten taideteoksia, joka viittaa siihen, että nuorten taidetta halutaan nostaa esille ympäri Suomea. Ryhmänäyttelyiden avulla monet nuoret saattavat saada näkyvyyttä ilman aiempaa kokemusta, joka ei muuten olisi mahdollista.

Nova Lindahl, Fluidum, 2022. Teos näyttelyssä Photofuss: Yöpyvä aurinko, aamun kuu, 1.7.-28.8.2022, Suomen valokuvataiteen museo, Prosessi-tila

Nova Lindahl, Fluidum, 2022. Teos näyttelyssä Photofuss: Yöpyvä aurinko, aamun kuu, 1.7.-28.8.2022, Suomen valokuvataiteen museo, Prosessi-tila

Keskeinen nuorten valokuvataiteeseen erikoistunut hanke on Valokuvataiteen museon Photofuss-ryhmä, johon valitut nuoret saavat teosten esittämisen lisäksi itse tuottaa näyttelyn. Photofuss koostuu 18–30-vuotiaista valokuvauksesta kiinnostuneista nuorista, jotka suunnittelevat, tuottavat ja kuratoivat kollektiivisesti näyttelyn omilla teoksillaan. Ryhmä hakee uusia jäseniä aina elokuussa. Jotkut vanhoista jäsenistä jatkavat ja hakevat yhdessä ryhmän koordinaattorin kanssa kaikki uudet jäsenet. Tällöin ryhmästä ja näyttelystä muodostuu joka vuosi heidän näköisensä, ja se heijastelee mahdollisimman hyvin heidän ajatuksiaan. Nuoret myös tapaavat valokuvauksen ammattilaisia ja saavat opetusta valokuvauksessa.

Photofuss on toiminut yhtäjaksoisesti jo kymmenen vuoden ajan. Ikäraja oli alkujaan alhaisempi, mutta se nostettiin nopeasti 30 ikävuoteen kysynnästä johtuen. Valokuvataiteen museon yleisötyön intendentti Erja Salo kertoo, että malleina Photofussin perustamisessa toimi muun muassa Lontoon Photographer’s Galleryn Teen Group sekä vuosina 2008–2014 toiminut Kiasman Kultut –nuorisoryhmä. Salo kuitenkin painottaa, että Photofuss ei ole kurssimuotoinen tai noudata tiettyä opetussuunnitelmaa. Photofussin näyttely Portaali on esillä Lahden galleria Uusi Kipinässä, osana Utopias Lahti 2023 -festivaalia, 10.–28. toukokuuta. Ryhmältä nähdään kesäkuussa myös Helsingissä näyttely Valokuvataiteen museon Prosessi-tilassa Kaapelitehtaalla.

On selvää, että nuorten taide kiinnostaa ja on aina kiinnostanutkin. Taiteilijan ammatti on tyypillisesti hyvin epävarma ja monet odottavat vuosia, ellei vuosikymmeniäkin omaa läpimurtoaan. Taidekentällä tarjontaa on aina enemmän kuin työtilaisuuksia, joten ryhmänäyttelyihin pääsemisellä on suuri merkitys työllistymisen kannalta. Näyttelyiden voidaan nähdä motivoivan ja viestittävän nuorille taiteesta kiinnostuneille, että heilläkin on mahdollisuus saada teoksensa esille. Vainion mukaan nuorten näyttelyt eivät ole ainoastaan nuoria hyödyttävä formaatti; “Se on koko taideyhteisölle ja taiteesta nauttiville hyvä tapa nähdä taiteen kentän uusia tuulia, uutta rohkeaa ilmaisua ja ennakkoluulotonta lähestymistä.”


Nuoret 2023, Taidehalli, Galleria G, Valokuvagalleria Hippolyte, MUU Helsinki nykytaidekeskus, Galleria Sculptor, tm-galleria, HAM-kulma, (porrastetusti) 22.4.-28.5.2023

Generation 2023, Amos Rex, Helsinki, 29.3.-30.8.2023

Utopias Lahti + Photofuss, Galleria Uusi Kipinä, Lahti, 10.5.-28.5.2023


Vanessa Uhlbäck, Taide-lehden projektityöntekijä
Kuvassa Anna-Karoliina Vainion ryijy ja Iida Piin veistos. Näyttelyssä Nuoret 2023, Helsingin Taidehalli. Kuva: Patrik Rastenbeger
↖︎ Taide 2/23