Sharjan lentoaseman terminaali on pieni, ahdas ja pölyinen. Naisista monet ovat pukeutuneet hijab-huivin lisäksi niqab-huntuun, mikä jättää kasvoista näkyviin vain silmät. Intialaisperäinen taksikuski kertoo, että vaikka hän on syntynyt Sharjassa, hänellä ei ole mitään mahdollisuutta saada maan kansalaisuutta, koska se on varattu vain Emiraattien arabeille.
Sharja on yksi seitsemästä šeikkikunnasta, jotka muodostavat Arabiemiirikuntien liittouman. Emiraattien joukossa Sharjaa pidetään kaikkein konservatiivisimpana, paljon ahdasmielisempänä kuin Dubaita tai Abu Dhabia.
Ja täälläkö pidetään Lähi-idän merkittävin taidetapahtuma, joka on huomattu kansainvälisissä taidepiireissä laajemminkin?
Kyllä – Sharjan biennaali järjestetään tänä vuonna jo 15. kerran.
Kuraattoriksi oli valittu arvostettu Okwui Enwezor, mutta hänen yllättävä kuolemansa muutti suunnitelmia. Tapahtumaa ryhtyi kuratoimaan monissa taide-elämän tehtävissä ansioitunut Hoor Al Qasimi, biennaalin järjestävän Sharjah Art Foundationin johtaja sekä Sharjan yksinvaltaisen hallitsijan šeikki Sultan bin Muhammad Al Qasimin tytär.
Biennaaliin on kutsuttu lähes 170 taiteilijaa. (Vertailun vuoksi: ensi kesän Helsinki Biennaalissa taiteilijoita on 29.) Näyttelypaikkoja on eri puolilla maata Persianlahdelta Omaninlahdelle, keskeisimpänä Sharjan osittain uudestaan vanhan tyyliseksi rakennettu historiallinen keskusta. Ohjelmaan kuuluu myös harvinaisen paljon tavallisille sharjalaisille suunnattuja keskusteluja ja taidetyöpajoja.
Biennaali ilmoittaa, että paikalliset määräykset estävät sitä julkistamasta budjettinsa suuruutta. Taidetapahtumaksi se vaikuttaa kuitenkin olevan hyvin rahoitettu. Suurin rahoittaja on Sharjan valtio.
Suomalaisia taiteilijoita ei biennaalin kutsuttu. Mukana on kuitenkin yksi Suomessa asuva ja työskentelevä taiteilija. Saddam Jumaily joutui vuonna 2010 pakenemaan Irakista Jordaniaan, josta hän Artists at Risk -järjestön avulla pääsi Suomeen keväällä 2019. Tällä hetkellä hän työskentelee Suomessa työluvalla.
Jumaily pitää Sharjan biennaalia tärkeänä tapahtumana sekä taiteilijoille että katsojille. ”Katsojat näkevät taidetta, joka on heille uutta. Eivätkä biennaalivieraat tule vain Emiraateista tai arabimaista, vaan kaikkialta maailmasta. Sharja on globaalimpi kuin Suomi tai Helsinki”, Saddam Jumaily sanoo.
Doris Salcedo, Uprooted (Juuriltaan revitty), 2020-2022, entisen jäätehtaan hallissa Kalbassa. Kuva: Timo-Erkki Heino.