Selasin Instagramia, joka tulvii jälleen näyttelyjen avajaiskutsuja ja -kuvia. Joitakin vuosia sitten elimme vielä maailmassa, jossa avajaiskutsut tulivat postitse kotiin. Välillä keräsin näitä kauniita ja kummallisia taidekortteja, ja käytin niitä esimerkiksi lasinalusina kunnes ne kuluivat loppuun. Jokaisen kohdalla pysähdyin, kääntelin korttia ja luin siihen painetun tekstin.
Nyt selaan ruudulta kuvavirtaa, jossa näyttelyt sekoittuvat helposti toisiinsa, enkä juuri pysähtele.
Vika on tietysti omani, sillä selaamisen vauhdin päätän itse. Vai päätänkö? Kuvallisen somen todellisuudessa kaikki on loputonta ja tauotonta. Tuntuu, etten voi pysähtyä, en ehdi. Maailma virtaa edessäni, enkä pysy mukana ellen selaile vauhdilla. On joka tapauksessa huimaavaa nähdä, miten joulukauden hiljaisuuden jälkeen maailma puhkeaa taas täyteen taidetta – niin somessa kuin livemaailmassakin. Virta ei katkea.
Kritiikkiä vai somevihaa
Some- ja livemaailmat törmäsivät, kun someilmiö-taiteilija Devon Rodriguez piti ensimmäisen näyttelynsä. Se oli esillä New Yorkissa. Kriitikko Ben Davis kirjoitti näyttelystä kritiikin ja sai osakseen vyöryn vihaista palautetta. Kävi ilmi, että taiteilija Rodriguez itse yllytti seuraajiaan kriitikon kimppuun. Vilkaisin hänen Instagram-tilinsä @devonrodriguezart seuraajien määrän, ja se on noin 8,4 miljoonaa.
Ben Davies: