Eeva-Leena Eklund: Best Wishes.
Galerie Anhava
2. – 26.11.2023
Heti galleriatilaan sisään kävellessäni minua oli ovella tervehtimässä kivikissa lattianrajassa. Sisään päästessäni havaitsin, että niitä onkin ympäri tilaa, lähes joka nurkissa, eri väreissä. Kyse on Eeva-Leena Eklundin näyttelystä Best Wishes Galerie Anhavassa. Kun astui Fredrikinkadun harmaasta ja sateisesta säästä galleriaan sisään, tuntui kuin olisi tullut johonkin täysin eri ulottuvuuteen, jossa kirkkaat värit vallitsivat ja liikenteen meteli vaihtui hiljaisuuteen.
Galleria on täynnä erikokoisia ja -näköisiä teoksia, joiden luova esillepano kiinnittää huomion. Heti oven edessä on nauhana pitkä rivi pienen pieniä teoksia aivan vieri vieressä ja kulmassa pieni keraaminen kannu, osana teosta. Isossa salissa on niin isoja kuin pieniä teoksia, lähekkäin, allekkain, kiinni toisissaan, on jopa maalaus, joka seisoo pienten keraamisten vaasien varassa. Monissa toistuvat kukkakuviot, mutta myös värikkäät abstraktit kuviot ja ympyrät tuntuvat olevan toistuva teema. Yksityiskohdat ja monipuolisuus, niin teoksissa kuin niiden materiaaleissa, kiinnittävät katsojan huomion: maalauksia, valokuvia, seinävaatteita, keramiikkaa ja jopa pahville maalattu kukkateos. Näyttelyn teokset ovat kuin postikortteja, johon myös näyttelyn nimi viittaa.
Eeva-Leena Eklund, Best Wishes, näyttelynäkymä. Kuva: Jussi Tiainen
Eeva-Leena Eklund, Best Wishes, näyttelynäkymä. Kuva: Jussi Tiainen.
Lempikohtani näyttelyssä on kuitenkin Holiday– ja Pallo-sarjan teoksista koostuva installaatio, joka tuntuu kuin portilta ihmemaahan. Tämän valossa myös pinkit kivikissat tuovat mieleen Irvikissan Liisa Ihmemaa -sadusta. Nurkkauksen lattialla on lautanen, jossa on iso hymiö, ja lattialla vaasi, jossa oikeita kukkia. Lukuisat yksityiskohdat luovat näyttelystä hyvin tarkkaan mietityn, persoonallisen kokonaisuuden. Tila on otettu itsevarmasti ja leikitellen haltuun. Holiday-sarjan sahalaitaiset teokset tuovat mieleen revontulet, mutta myös mielleyhtymän Kiasmassa 2019 esillä olleisiin islantilaisen Shoplifterin karvaisiin teoksiin.
Eeva-Leena Eklund, Best Wishes, installaationäkymä. Kuva: Jussi Tiainen.
Installaationurkkauksessa päällimmäisenä mieleen jää taiteilijan vahva värien käyttö: Raskaiden, tummien sävyjen, kuten metsänvihreän, tummansinisen ja kastanjanruskean yhdistäminen hentoihin vaaleisiin, kuten roosanpunaiseen, keltaiseen, jopa neutraaliin valkoiseen tai räikeään fuksianpunaiseen, vahvistaa mielestäni näyttelyn herättämää tunnetilaa arkisuudesta ja arjen tasapainosta. Asioita ei ole kaunisteltu vaan ne ovat kuten ne ovat, ristiriitaisiakin – hennon ja raskaan, kauniin ja ruman, tumman ja vaalean koko kirjoa. Samalla tavoin tumman ja vaalean värit eivät pyri korostamaan toinen toistaan, vaan ne yksinkertaisesti vain ovat, tasapainossa keskenään. Tällöin myös koko näyttelykokonaisuus luo värikkyydessään tätä samaa ristiriitaisuuksien tasapainoa Suomen harmaaseen syyssäähän.
Yksityiskohdat niin teoksissa kuin asettelussa kutsuvat katsojaa pauloihinsa, viipymään näyttelyn luomassa värikkäässä ihmemaassa vielä tovin pidempään. Kiire ja tämä näyttely eivät kuulu samaan yhtälöön. Tämä on näyttely, joka vie aikaa tarkastelijaltaan – kuin pieni tauko pois arjen harmaudesta ja kiireestä kohti väriä ja leikittelyä.